 |
| Rakas <3 |
Nyt vasta jaksan ja pystyn kirjoittamaan tänne ylös tarinan lopun.
Lähdettiin seuraavana päivänä klinikalle kysymään heidän mielipidettä asiasta, koska itse en kestänyt katsoa enää hetkeäkään rakkaan ponin vaivoja vaikka eläinlääkäri oli antanut ohjeeksi vain seurailla tilannetta. Päästiin klinikalle neljän jälkeen eli päivystysaikaan, joten jouduttiin odottelemaan jonkin aikaa. Vihdoinkin kun päästiin eläinlääkärin tutkimuksiin, se tutkittiin äärimmäisen tarkkaan ja epäilyksi nousi joku hermostollinen sairaus. Brandy myös katetroitiin, koska sillä oli virtsarakko aivan täysi ja sen takia virtsaa valui jatkuvasti.
Eläinlääkäri ehdotti että Brandy voi jäädä klinikalle tarkkailuun viikonlopun ajaksi ja maanantaina tulee näihin asioihin erikoistunut lääkäri, tai voin ottaa ponin kotiin ja pyytää jotain eläinlääkäriä katetroimaan sen aina tarvittaessa. Juteltuani rahoittajieni kanssa päätettiin jättää poni klinikalle, jossa sillä on kaikki apu heti lähellä. Sen verran eläinlääkäri sanoi että mikäli poni alkaa virtsata normaalisti viikonlopun aikana, se luultavasti palautuu normaaliksi, muuten tilanne näyttää huonommalta.
Lauantaina sain uutisia klinikalta sen verran että on pitänyt katetroida ja se on siirretty eristykseen herpes vaaran takia. Eläinlääkäri kysyi myös mitä matolääkettä olen antanut, koska joku erikoisempi loinen joka kuolee pelkällä ivermektiinillä voi aiheuttaa tämän tapaista. Eihän sitä tietenkään oltu viimeksi madotettu ivermektiinillä, joten ne antoi senkin klinikalla. Kamala huoli koko ajan rakkaasta, mutta helpotti kuitenkin tietää että se on klinikalla.
Sunnuntaina menin heti aamusta klinikalle paijaamaan Brandyä. Sen eristyskarsinassa oli tajuttoman kuuma, vähintään 30-35°c ja ponikin hikoili sen mukaisesti. Jouduin odottelemaan pitkään että sain tietoja Brandyn tutkimuksista sillä eristyksen takia en voinut mennä toimistoon kyselemään vaan jouduin aina soittamaan maksulliseen päivystyspuhelimeen ja pyytämään eläinlääkärin pihalle. Sunnuntain eläinlääkäri oli paljon toiveikkaampi kuin lauantain ell, joten itsekin olin tottakai toiveikas. Oli kuitenkin äärimmäisen hankala jättää poni pieneen saunaan ilman mitään kontaktia toisiin hevosiin ja ihmisiäkin se näki vain katetrointi aikaan.
Maanantaina kun olin töissä sain puhelun. Eläinlääkäri joka oli erikoistunut tähän osa-alueeseen oli tutkinut Brandyn ja ilmoitti että sillä on Gauda Equina-syndrooma. Sen syistä ei tiedetä juurikaan, miksi se puhkeaa tietyille hevosille, mutta omalla toiminnallani en siihen kuulemma ole millään voinut vaikuttaa.
On kuulemma kaksi vaihtoehtoa. Toinen on että Brandy menee leikkaukseen, jossa sille tehdään avanne virtsarakosta suoraan ulos, jotta virtsarakko pääsee tyhjenemään itsestään koko ajan. Avannetta täytyisi hoitaa eläinlääkärin toimesta vähintään joka toinen päivä ja siitä huolimatta takajalat kärsisi jatkuvasta virtsasta. Tällä tavalla Brandy pystyisi olemaan seurahevosena, mutta koskaan sitä ei voisi lapset käsitellä, koska se saattaisi kaatua milloin tahansa. Ratsastamista ei pystyisi edes kuvitella.
 |
| <3 |
Ei varmaan tarvitse kenenkään kauaa miettiä kumman valitsin. Se ei olisi täysipainoista hevosen elämää, jos takapää ei toimi kunnolla eikä virtsaamaan pysty itse. Ilmoitin jo puhelun aikana että tulen heti klinikalle kunhan pääsen ja Brandy pääsee vihreämmille laitumille. (Tekee pahaa kirjoittaa tätä vieläkin, kolmen kuukauden jälkeen. Tippa linssissä jatkuvasti.)
Siskoni ilmoitti että tulee henkiseksi tuekseni paikalle, josta olin erittäin kiitollinen. Harjattiin Brandy oikein huolellisesti, otin harjasta ja hännästä muistot itselleni ja kun olin keräillyt tarpeeksi voimia, menin ilmoittamaan että aika on tullut. Saatiin onneksi lupa viedä Brandy vielä syömään vihreää läheiselle niitylle vaikka eristyksessä oltiinkin ja Brandy nautti. Se olisi vain halunnut ravata ja syödä <3
Lopulta se vietiin sisälle klinikalle ja se pääsi tuskistaan.
Joka ikinen päivä kaipaan rakasta ystävääni todella paljon ja vaikka olen päässyt ratsastamaan ystävieni hevosilla, ei se korvaa sitä mitä meillä Brandyn kanssa oli. Brandystä kerkesi vajaassa vuodessa tulla minulle todella tärkeä ja se opetti paljon ystävyydestä.
Koskaan ei tiedä
onko aikaa paljon
vai vähän,
yht´äkkiä huomaa
se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja
korvaamaton, ja
kaipuu suuri
sanaton.
Lepää rauhassa rakkaani <3
Brandy 21.2.1998-26.5.2014
Ennen meitä oli kolme; sinä, minä ja rakkaus.
Vieläkin meitä on kolme; suru, kyynel ja kaipuu<3
