Sivut

maanantai 27. tammikuuta 2014

Kuulumisia

Onpas ollut taas kiire ja hoppu, kun en ole tännekkään kerennyt raapustaaan mitään, vaikka on tapahtunut kaikenlaista.

Ollaan tienkin maastoiltu paljon, koska se on ponin mielestä mukavaa. "Kenttä mukavaksi"-projektissa ei olla edistytty ollenkaan, sillä en ole päässyt kentälle yksin. Muiden läsnäollessa on kuitenkin ehkä hieman hankalaa pitää ponia vapaana. Poni sai myös kaksi peräkkäistä vapaapäivää, sillä itse en töiden takia päässyt tallille, eikä ilmeisesti kukaan tallitytöistäkään ollut kerennyt.

Kaunis poniherra <3

Sattuipa meille myös pieni äksidentti, kun perjantaina 17. päivä kävin hakemassa ponin tarhasta. Tallin pikku ori (säkä n. 100cm) päätti ryysiä aidan läpi suoraan Brandyn kimppuun. Eipä siinä ite voinut muuta kuin päästää Brandy irti ja toivoa parasta. Luojan kiitos Brandy on fiksu poika, eikä lähtenyt tontilta karkuun ja tuli aina takaisin pihalle päin kun kutsuin sitä.
Lopulta saatiinkin ponit sillä tavalla kiinni, että kutsuin Brandyä, avattiin tallin ovi ja patistettiin ne sisälle. Brandy tottakai meni omaan karsinaansa turvaan ja ori perässä. Nappasin orin karsinasta ja komensin tallitytön tutkimaan sen ja itse menin tutkimaan tärisevää Brandyä. Mitään isoja haavoja ei näkynyt, joten kerkesin jo hieman huokaista, kunnes huomasin että se ei varaa oikealle takaselle ollenkaan painoa. Ei muuta kuin tutkimaan mistä kohtaa aristaa. Taisi siinä ehkä muutama voisamanakin karata suusta, kun tajusin että jänteiden kohdalta on kipeä.


Sain onneksi tallinomistajalta kylmää jalkaa varten, joten kylmäsin jalan ja kokeilin miten poniherra kävelee.  Onnahteli, muttei onneksi ollut täysin kolmijalkainen. Laitoin ukkelille vielä yöksi lämpöpintelit kinttuihin.

Seuraavana päivänä sain tallinomistajalta soiton (varapuhelimeen, koska oma puhelin oli tippunut tietenkin sählingissä maahan ja näyttö rikki :/ ) että Brandy on jo paljon parempi. Ei ontunut, eikä ollut aristanut jalkaa pahasti. Illalla menin vielä kävelyttämään maastakäsin ponin ja tutkin samalla jalan paremmin. Aristi vielä hieman takareidestä, eikä ottanut mielestäni yhtä hyvää askelta oikealla takasella, muttei kuitenkaan ontunut. Venyttelin ja hieroin selkää ja molempia reisi, jotta ei ainakaan jumit pahentaisi tilannetta.

Sunnuntaina kävin vielä kävelemässä ilman satulaa, mutta sen jälkeen uskalsinkin jo aloittaa  normaalin ratsastuksen. Meiän maastoreissuista tuleekin hieman myöhemmin vilä kuvapainoitteisempaa postausta, kun olen yrittännyt muistaa kuvata aina kun olen päivänäöllä päässyt tallille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti